Luonnostaan kehomme mikrobiomissa elävät bakteerit auttavat ruuansulatuksessa, säätelevät immuunijärjestelmää, suojaavat tautiaiheuttavilta bakteereilta sekä tuottavat vitamiineja, kuten B-vitamiineihin kuuluvia B12-vitamiinia, tiamiinia ja riboflaviinia, ja lisäksi K-vitamiinia, jota tarvitaan veren hyytymiseen. Mikrobiomi onkin välttämätön ihmisen kehittymiselle, vastustuskyvylle ja ravinteille. Ihon mikrobiomi on vuorostaan muodostunut ihon pinnalla elävistä mikro-organismeista. Lyhyesti sanottuna, ihon mikrobiomi on mikrofloora, eli elävä, ihoa suojaava kerros.
Meidän jokaisen iholla on oma ainutlaatuinen mikrobien yhdistelmä, joka voi auttaa ihoa suojautumaan infektioilta – tai vaihtoehtoisesti lisätä ihon haavoittuvuutta. Häiriintyessä mikrobiomi voi saada aikaan ihon tulehduksen, ärsytyksen, kutinan tai ihottuman. Tutkimukset ovat osoittaneet tiettyjen mikrobien olevan yhteydessä infektioihin ja ihosairauksiin, kuten ekseemaan, akneen ja taliköhnään. Toisin sanoen, jos ihon mikrobiomi on häiriintynyt, huonot bakteerit voivat lisääntyä iholla ja iho voi tulehtua.
Jokaisella ihomme osa-alueella on erilainen mikrobiomi. Rasvoittuvilla ihoalueilla, kuten otsan alueella, elävät bakteerit eivät ole samoja kuin esim. kyynärtaipeessa elävät. Yleisesti ottaen, hiustupit ovat puolestaan hyvä elinympäristö sienille ja bakteereille.
Ihon mikrobiomia tulisi hoitaa huolella. Avain asemassa on sopiva ihonpuhdistustuote, joka ei ole liian pesevä ja sisältää esim. mietoja pinta-aktiivisia aineita. Lisäksi puhdistustuotteella olisi hyvä olla neutraali pH, jolloin se ei häiritse ihon omaa happovaippaa. Myös liiallinen ihon kuoriminen voi häiritä ihon mikrobiomia.
Vaikka ihonhoidossa raaka-aineina on käytetty myös hyödyllisiä bakteereja, kuten probiootteja ja prebiootteja, ovat tieteelliset todisteet silti tällä hetkellä epäselviä sen osalta, että ruokkivatko ne ihon haitallisia vai hyödyllisiä bakteereja. Onkin tärkeää pitää mielessä, että se mikä toimii suolistossa, ei välttämättä toimi iholla, tai ei toimi samalla tavalla.