Tri Schröder: Mikä on tali-ihottuma, eli seborrooinen dermatiitti?

Onko ihosi rasvainen ja hilseilevä samaan aikaan? Kyseessä voi olla seborrooinen dermatiitti tai tutummin tali-ihottuma tai taliköhnä. Ihotautien erikoislääkäri Marika Schröder selittää mikä on tali-ihottuma, miten sitä hoidetaan ja miten sitä tulisi huomioida ihonhoidossa. Lue lisää!

Mikä on seborrooinen dermatiitti?

Seborrooinen dermatiitti, tali-ihottuma, on ekseema, jota esiintyy seborrooisilla alueilla, kuten päänahassa, korvissa, kulmakarvoissa, nenässä, parran alueella, kainaloissa, selässä, rinnassa tai genitaalialueella. Tyypillisesti nämä alueet ovat alttiita hikoilulle. Seborrooista dermatiittia esiintyy sekä miehillä että naisilla, mutta miehillä se on yleisempää. Tyypillisesti potilas on nuori aikuinen tai keski-ikäinen, mutta seborrooista dermatiittia voi esiintyä myös vauvoilla.

Miten seborrooinen dermatiitti diagnosoidaan?

Seborrooinen dermatiitti diagnosoidaan kliinisesti - laboratoriokokeille tai hiivaviljelmälle ei ole tarvetta. Ihotauti puhkeaa yleensä teini-iässä kutisevana ja hilseilevänä ekseemana nenän alueella, mistä tauti lopulta leviää muille seborrooisille alueille. Seborrooista dermatiittia voi olla alkuvaiheessa vaikea erottaa atooppisesta ekseemasta ja psoriaasiksesta. Nivusten alueen ja peniksen seborrooinen dermatiitti diagnosoidaan usein virheellisesti sieni-, hiiva- tai bakteeri-infektioksi. Kasvojen alueella se saatetaan tulkita ruusufinniksi, vaikka ei ole myöskään harvinaista, että ne esiintyvät iholla samanaikaisesti.

Mistä seborrooinen dermatiitti johtuu?

Seborrooisen dermatiitin syitä ei täysin tunneta, vaikka ne usein yhdistetäänkin talirauhasten liikatuotantoon. Jotkut tapaukset liittyvät myös hiivatulehdukseen (kuten malassezia ja kryptokokki), minkä vuoksi topikaaliset voiteet hiivaa vastaan saattavat auttaa sen hoidossa.

Miten seborrooista dermatiittia hoidetaan?

Seborrooista dermatiittia hoidetaan oireiden mukaan ja potilaan on tärkeä ymmärtää taudin olevan krooninen, ja että sitä ei voida täysin parantaa. Hoidon tavoitteena on rauhoittaa ja vähentää oireita.

Hoidon kulmakivet ovat päivittäinen pesu vedellä ja tehokkaalla mutta hellävaraisella puhdistusaineella. Jotkut tutkimukset osoittavat, että sulfaatit ja varsinkin SLS voivat pahentaa taliköhnän oireita, joten potilas voi hyötyä eliminoimalla nämä. Päänahan hilseilyä voidaan vähentää käyttämällä 1-2 kertaa viikossa hilseshampoota (esim. ketokonatsoli). Kortikosteroideja tai takrolimuusia/pimekrolimuusia sisältäviä voiteita käytetään silloin, jos alueella esiintyy myös ekseemaa. Toisinaan voiteiden tulisi sisältää myös vaikuttavia aineita hiivatulehduksia vastaan (esim. mikonatsoli) tai klooriheksidiiniä. Tällaisia voiteita löytyy apteekista käsikauppatavarana, joten käyntiä lääkärin vastaanotolla ei aina tarvita, jos diagnoosi on määritelty. Mikäli alueella on myös follikuliitti (eli karvatupentulehdus), voi lääkäri määrätä myös pienen määrän rikkiä sisältävää voidetta.

Miten seborrooinen dermatiitti tulisi huomioida ihonhoidossa?

Ihonhoidossa avainasemassa on ihon puhdistus syväpuhdistavalla, mutta hellävaraisella ja mieluiten öljyttömällä puhdistustuotteella sekä ihon oikeanlainen kosteuttaminen ja hoitaminen. Paksut voiteet voivat pahentaa seborrooista dermatiittia, joten suosi ennemmin kevyitä, matalamman öljypitoisuuden sisältäviä voiteita. Toisinaan suositellaan myös välttämään öljyjä, mutta eliminoimalla öljyt kokonaan ihonhoidosta ihosta voi tulla kuivan tuntuinen ja hilseily voi pahentua. Potilaat voivat hyötyä myös hilseilevien alueiden, kuten kulmakarvojen alueen ja silmänympärysalueen, ihon ulkonäköä edistävästä kevyestä ja varovaisesta kuorinnasta. Entsymaattinen kuorinta voi olla hyvä vaihtoehto, kun taas mekaaniset kuorinnat ja happokuorinnat voivat olla liian voimakkaita. 

Entä ruokavalio?

Ruokavaliolla ei ole vahvistettu olevan selkeää vaikutusta seborrooiseen dermatiittiin, vaikka joidenkin tutkimusten mukaan erittäin prosessoitu ruoka saattaa pahentaa tautia. Tyypillisesti seborrooista dermatiittia esiintyy diabetes- ja obesiteettipotilailla, joten korkealla verensokeritasolla voi olla vaikutusta.

Marika Schröder (lääketieteen tohtori) on suomalainen ihotautien erikoislääkäri, jolla on vuosien kokemus ihosyöpien ja -sairauksien diagnosoimisesta ja hoitamisesta sekä kirurgisesti että laserilla. Hän on kiinnostunut esteettisistä hoidoista ja omaa perusteellista tietoa atooppisen dermatiitin uusista hoitokeinoista. Tohtori Schröder johtaa iho- ja estetiikan osastoa Pihlajalinna sairaalassa, joka on Suomen yksi johtavista sosiaali- ja terveyspalveluiden tarjoajista.

Tohtori Schröder on tavattavissa video- ja puhelinaikojen välityksellä koronarajoitusten aikana; atooppista dermatiittia voidaan hoitaa etävastaanotolla eikä hoito vaadi kasvotusten tapahtuvaa konsultaatiota. Voit varata ajan klikkaamalla tästä.