Ilmainen toimitus kaikkiin tilauksiin! Toimitamme kotiovellesi 6,50 euron hintaan. Ilmainen testeri jokaisen tilauksen yhteydessä!

Tri Schröder: Mikä on atooppinen dermatiitti?

Atooppinen ekseema on krooninen ihotauti, joka on erittäin yleinen pohjoismaissa. Ihotautien erikoislääkäri Marika Schröder kertoo meille mistä atooppinen ekseema johtuu, miten sitä hoidetaan ja miten huomioida se ihonhoidossa. Lue lisää!

Mikä on atooppinen dermatiitti?

Atooppinen dermatiitti, tai atooppinen ekseema tai ihottuma, on kutiseva ja krooninen ihotauti, joka on erittäin yleinen pohjoismaissa. Oireisiin kuuluvat kuivat, kutisevat ja tulehtuneet ihoalueet, joita voi esiintyä esim. kasvoilla (usein myös silmäluomilla), kaulalla, vartalolla ja raajoissa (erityisesti taipeissa). Atooppinen ekseema on yleinen lapsilla, mutta sitä voi esiintyä myös kaiken ikäisillä. Yhdellä neljästä potilaasta on atooppisen ihottuman oireita pitkälle aikuisikään asti tai jopa koko elämänsä ajan.

Miten atooppinen dermatiitti diagnosoidaan?

Diagnoosi on kliininen. Allergiatestejä ei yleensä tarvita, koska ruoka tai muut ulkoiset allergiat eivät yleensä aiheuta atooppista dermatiittia. Laboratoriotesti tai ihobiopsia voidaan kuitenkin ottaa joissain tapauksissa, mutta usein niitäkään ei tarvita diagnosointia varten.

Mistä atooppinen dermatiitti johtuu?

Jos atooppinen dermatiitti alkaa ennen ensimmäistä ikävuotta, ruoka-allergiat voidaan sulkea pois ihotautilääkärin tai asiaan erikoistuneen lastenlääkärin vastaanotolla. Lääketieteen alalla on tutkittu paljon viime vuosien aikana pienten lasten ruoka-allergioita ja siksi on tärkeää, että lääkärillä on ajankohtaista tietoa suosituksista ja hoidoista. Aikuiset voivat välttää ruoka-aineita, jotka aiheuttavat atooppisen dermatiitin oireita, mutta maidolla, vehnällä tai muilla merkittävillä ruoka-aineilla ei yleensä ole vaikutusta aikuisten atooppiseen dermatiittiin, ja tämän vuoksi allergiatestit eivät ole tarpeellisia. Vaikka aikuisella olisi positiivinen tulos allergiatesteissä, sen yhteys atooppisen dermatiittiin voidaan todentaa vasta silloin, jos oireiden synty on nähtävissä potilaalla, kun hän välttelee ja altistuu epäilylle ruoka-aineelle. Tavallisesti lasten ruoka-allergiat häviävät ajan kanssa, jos sietokykyä on vähitellen kasvatettu lääkärin tarkkojen ohjeiden avulla. Jotkut ruoka-allergiat voivat olla pysyviä ja erittäin vaarallisia potilaille (esim. pähkinäallergia), mutta näillä ruoka-aineilla ei useinkaan ole vaikutusta atooppiseen ekseemaan, koska niiden välttäminen ei siltikään estä iho-oireita.

Taipumus atooppiseen dermatiittiin on perinnöllinen. Jos molemmilla vanhemmilla on atooppinen ekseema, sen todennäköisyys periytyä jälkikasvulle on noin 70 %. Atooppinen dermatiitti liittyy usein muihin atooppisiin oireisiin, kuten siitepölyallergiaan ja eläinallergiaan, vaikka ne voivat esiintyä myös yksinäänkin. Siitepöly- ja eläinallergia voivat aiheuttaa joillain ihmisillä atooppisen ekseeman iho-oireita, mutta yleensä näiden tekijöiden välttely ei paranna oireita kokonaan, toisin kuin aiemmin mainitun ruoka-allergian kohdalla. Lisäksi astma voi liittyä atopiaan.

Stressillä ja muilla psyykkisillä syillä voi olla suuri vaikutus atooppisen dermatiitin oireiden ilmestymiseen. Lisäksi ilman kosteus ja altistuminen auringoille voivat myös vaikuttaa suotuisasti joillain ihmisillä. Tiivistettynä, atooppinen dermatiitti on sisäinen ihosairaus, jonka oireita voi esiintyä myös ilman selkeää ulkoista tekijää.

Miten atooppista dermatiittia voidaan hoitaa?

Atooppista dermatiittia hoidetaan oireiden perusteella. Potilaan on tärkeä ymmärtää, että atooppinen dermatiitti on krooninen ihosairaus eikä sitä voida kokonaan parantaa. Hoidon tarkoituksena on rauhoittaa ja vähentää oireita.

Mikäli iholla on näkyvää ekseemaa, tarvitaan pinnallisesti käytettäviä lääkinnällisiä voiteita, kuten kortikosteroidia tai takrolimuusia/pimekrolimuusia sisältäviä voiteita. Toisinaan myös UV-valohoito tai systeeminen lääkehoito on tarpeen. Viime vuosina on kehitetty uusia biologisia lääkehoitoja vaikea-asteiseen ihottumaan, johon muut hoitomuodot eivät tehoa.

Ihonhoidon näkökulmasta katsottuna on tärkeää kosteuttaa kuivaa ihoa riittävästi ja välttää käyttämästä saippuoita tai muita ihoa kuivattavia ainesosia, kuten alkoholia. Täyteläiset ja korkeamman öljypitoisuuden sisältävät voiteet, salvat ja balsamit saattavat olla tehokkaampia kuin kevyemmät kosteusemulsiot. Yleisesti ottaen miedosti hajustetut tai hajusteettomat tuotteet voi olla ihoa vähemmän ärsyttävä vaihtoehto.

Marika Schröder (lääketieteen tohtori) on suomalainen ihotautien erikoislääkäri, jolla on vuosien kokemus ihosyöpien ja -sairauksien diagnosoimisesta ja hoitamisesta sekä kirurgisesti että laserilla. Hän on kiinnostunut esteettisistä hoidoista ja omaa perusteellista tietoa atooppisen dermatiitin uusista hoitokeinoista. Tohtori Schröder johtaa iho- ja estetiikan osastoa Pihlajalinna sairaalassa, joka on Suomen yksi johtavista sosiaali- ja terveyspalveluiden tarjoajista.

Tohtori Schröder on tavattavissa video- ja puhelinaikojen välityksellä koronarajoitusten aikana; atooppista dermatiittia voidaan hoitaa etävastaanotolla eikä hoito vaadi kasvotusten tapahtuvaa konsultaatiota. Voit varata ajan klikkaamalla tästä.

Palkintomme