Ilmansaasteet ovat kasvava ongelma ympäri maailmaa ja yksi nykypäivän suurimmista terveysriskeistä. Iho on elimistön suurin elin ja suora kohde ilmassa leijuvien eri saastetyyppien haitallisille vaikutuksille. Ilmansaasteiden ihovaikutusten tutkiminen on käynnistynyt kunnolla vasta viime vuosina, minkä vuoksi kattava tieteellinen näyttö ympäristön ilmansaasteiden pitkäaikaisvaikutuksesta ihon terveyteen on vielä vähäistä. Ilmansaasteilla on kuitenkin huomattu olevan mahdollinen yhteys lukuisiin tunnettuihin iho-ongelmiin. Tämän 3-osaisen blogisarjamme ensimmäinen osa selventää, mitä ilmansaasteet ovat ja miten ne vaikuttavat ihoon.
Mitä ilmansaasteet ovat?
Ilmansaasteet ovat hiukkasmaisia tai kaasumaisia aineita, jotka ovat terveydelle haitallisia. Tavallisesti ilman saastumisen määritelmä on, että tiettyjä saasteita on ilmassa niin suuri määrä, että ne ovat haitaksi ihmisten terveydelle, ympäristölle sekä kulttuuriperinnölle. Jotkin ilmassa leijuvat saasteet voivat syntyä luonnollisesti, esim. metsäpaloissa ja tulivuorenpurkauksissa, mutta ilman kemikaalipäästöt ovat valtaosin ihmisen toiminnan aiheuttamia. Haitallisimpia ilmansaasteita ovat esim. pienhiukkaset, PAH-yhdisteet, tupakansavu, raskasmetallit, rikki- ja typpidioksidi sekä VOC-yhdisteet ja otsoni.
Yhteys iho-ongelmiin
Vaikka antipollution-ilmiö on vasta noussut ihmisten tietoisuuteen ja tutkimustuloksia on vielä niukasti, on ilmansaasteiden haitallisista vaikutuksista ihoon löydetty kuitenkin vakuuttavaa ja suuntaa antavaa tietoa. Altistuminen eri ilmansaasteille näyttäisi aiheuttavan ihossa mm. oksidatiivista stressiä, tulehduksia sekä läpäisyesteen toiminnan häiriintymistä. Tutkimusten mukaan pitkäaikainen ilmansaasteille altistuminen aiheuttaa ihon ennenaikaista vanhenemista, kuten ryppyjen ja pigmenttiläiskien muodostumista sekä on yhteydessä ihotauteihin, esimerkiksi atooppiseen ekseemaan, psoriasikseen ja akneen. Lue lisää ilmansaasteiden vaikutuksesta ihoon täältä.
Ilmansaasteiden pääsy ihoon
Ilmansaasteita voi päätyä kehoomme eri reittejä pitkin. Ilmansaasteet pystyvät mahdollisesti tunkeutumaan vaurioituneeseen ihoon, kun taas terveen ihon osalta ei ole täysin yksimielistä tietoa. On esitetty, että mahdollisia ilmansaasteiden kulkureittejä ihoon voi mm. olla ihon läpi tapahtuva kulkeutuminen ja imeytyminen karvatuppien tai hikitiehyiden kautta, sekä ihon läpi tapahtuva imeytyminen ihon läpäisyesteen ollessa vaurioitunut, esimerkiksi ihotaudin (kuten atooppisen ekseeman) vuoksi.
Pitkäaikainen ja toistuva altistuminen suurelle määrälle ilmansaasteita heikentää jonkin verran ihon luonnollista suojautumiskykyä. Jotkin saasteet, kuten otsoni, pystyvät aiheuttamaan vahinkoa iholla. Ei siis voida turvautua pelkästään ihon omaan suojautumiskykyyn, vaan tarvitaan tehokasta suojaa ilmansaasteita vastaan.
Artikkeli pohjautuu Laponielle tuotettuun opinnäytetyöhön, jonka on tuottanut Laurean Ammattikorkeakoulun estenomiopiskelija Vilma Merikanto.
